Mennyt vuosi on
ollut monin tavoin hyvä, mutta enpä nyt osaa kummoisiakaan juttuja vuoden
keittiösähläämisistä tarinoida. Kunhan nyt kokkailin mieleen nälän hetkellä
juolahtaneita arkiruokia, kokeilin uusia
makeita makupareja ja tungin juureksia ja omenaa minne vain kerkesin.
Yhteenvetona kuluneesta vuodesta poimin taas viime vuoden tapaan instagramin
best9 -koosteen innoittamana omat yhdeksän kuva- ja reseptisuosikkiani.
Best 9 kuvat:
Jos olen pysynyt
laskuissa, niin toista kertaa käytin tofua. Currytahnaan en edelleenkään
rakastunut (liian tulista), mutta silmillä tätä keittoa söi ainakin mielellään.
Katsokaa noita värejä! Ja tuo (ainakin jollain tasolla) naan-leipä oli ihan
täydellistä.
Voin kertoa
salaisuuden; väänsin tuota aaltoilevaa kuviota varmaan ties miten kauan, kun
vadelmamarmeladin pursotus ei siementen
takia ollutkaan ihan niin läpihuutojuttu kuin olin kuvitellut. Mokoma hillo
piti sitten lusikalla räepltäen levittää sokerikuorruteraitojen väliin. Mutta
kuva nyt ei suinkaan ole hieno tuon aaltokuvion ansiosta, vaan kuvakulma ja
värimaailma vain mätsää, tuo punottu alusta ruskeaan taikinaan ja servetit
pöytäliinaan.
Meikäläiseltä
jokseenkin harvinaista eforttia tehdä oikein sydämenmallisia leivoksia, kun en
oikein koskaan tee edes leivoksia. Kyseisevät ovat tietenkin ystävänpäivältä. Tässä parasta ovat nuo pöytäliinaan mätsäävät nonparellit,
joita kuin tilauksesta löytyi laatikon pohjalta.
Appelsiinit ovat
ehdottomasti tämän otoksen kirsikka.
Tähän kiteytyy se
kevään kesäksi taittumisen puhtaan kirkas ja elinvoimainen tunnelma. Viimeisenä
silauksena mielestäni piirakkavuoan keltainen reunus ja lasilautaset.
Kaikista näistä
yhdeksästä vähiten lavastusta vaatinut kuva. Valitsin yksinkertaisesti vain
siistimmän lautasen ja laitoin annoksen päälle oksan kaapista löytynyttä
timjamia. Värit puhuvat taas puolestaan ja keittiön puinen apupöytä on tosiaan
jo useaan otteeseen osoittanut olevansa mainio tausta.
Olen tänä vuonna
rakastunut mustaan taustaan. Melkeinpä kaikki ruoka näyttää hyvältä mustalla
taustalla, hyvässä päivänvalossa, rajulla kontrastilla. Jotenkin niin
eleganttia.
Puupinta ei petä
koskaan! Kuva on otettu kotipihan puupenkillä, joka joskus toimi siltalankkuna.
Katsokaa, miten nuo tummuneet lusikat toistavat puupenkin sävyjä ja miten
piirakan punainen väri oikein huutaa muuten niin harmaasta kuvasta.
Okei, tätä ei
tarvinnut lavastaa edes jauhelihakastikekuvan vertaa. Heitin pari siistiä
lehtikaalin vartta pöydälle ja buum! Kirkas vihreä ja vivahteikas harmaantunut
puu, muuta ei tarvita.
Best 9 Reseptit:
Kakku, jossa
yhdistyvät tärkeimmät joulun maut. Sai kiitosta vierailta ja olin itsekin
tyytyväinen, luumurahkasta kun tykkään.
Kaikessa
yksinkertaisuudessaan täydellistä!
Vuoden paras
keksintöni vaikka itse sanonkin, kirpsakka omena tuo uuden säväyksen
karamellikastikkeeseen.
Kehuja saanut
kakku-luomus, joka on vieläpä hämmentävän simppeli.
Kun jättää
tomaattimurskat ja vehnäjauhot omaan arvoonsa, tulee jauhelihakastikkeesta
jotain monin verroin tavallista parempaa. Emmental-raastetta (käyhän se
parmesaanikin, mutta paremman puutteessa) päälle ja aijjettä!
Unohdettu (?)
paistosherkku, vähintään yhtä hyvää kuin omenapaistos ja jopa parempaa kuin
mustikkakukko.
Match made in
heaven, right? Tässä kakussa se pääsi oikeuksiinsa, raikas appelsiini ja tumman
makea, syntinen suklaa. Kaksivärinen kakku appelsiinisiivuilla on myös
kiitettävän näyttävä ilmestys. Ja mehevä!
Ei niin oikeaoppinen
naanleipä, luulisin, mutta miksi hyvänsä tätä olisikaan parasta kutsua, niin
mahtavaa se on.
Ehkä täyteläisin
sosekeitto ikinä! Tämä on kaiken lisäksi juuresversiota ruokaisampi ilman
mitään lisukkeitakin. Kikherneiden ystävänä meikäläisen yksi sosekeitto
lemppari (tuntuu kyllä, että rakastan sosekeittoa riippumatta siitä, mitä se on
syönyt).
Ja ne yleisön
suosikit (vaikken joidenkin kohdalla ymmärräkään, miksi)
Instagram best 9
Makeaa vuotta 2019 kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti