sunnuntai 24. helmikuuta 2019

Kikhernesosekeitto


Epävirallinen hiihtolomani on purkissa ja huomenna alkaa taas arki. Tässä yksi apu kaikille arkiruokia pähkäileville. Jälleen sosekeittoresepti, mutta ainakin itse olen enenevissä määrin rakastunut siihen, miten monia eri makumaailmoja sosekeittoihin saa loihdittua vain pienillä muutoksilla - unohtamatta tietenkään, että keittoruoka on aina hyvä syy nautiskella ruoan kanssa vähän parempaa leipää.



Kikhernesosekeitto
3 annosta

n. 600 g perunaa
2 omenaa
2 valkosipulinkynttä
1 sipuli
Loraus öljyä
1 kasvisliemikuutio
1 tlk (230g) kikherneitä
1,5 tl juustokuminaa
1,5 tl makeaa sinappia
2 rkl soijakastiketta
Ripaus suolaa


Kuori ja paloittele perunat ja omenat. Hienonna sipulit.

Kuumenna kattilassa loraus öljyä ja lisää sipulit. Kuullota niitä n. 5 minuuttia ja lisää sitten perunat, omenat, kasvisliemikuutio sekä vettä niin, että vihannekset peittyvät. Kuumenna kiehuvaksi ja keitä, kunnes perunat ovat kypsiä.

Soseuta keitto sauvasekoittimella ja lisää vettä niin, että keitto on mieluisan paksuista. Kikherneiden ja perunoiden koostumus tekee keitosta paksuhkoa ja vettä pitää lisätä aika runsaasti.

Nosta kattila takaisin liedelle ja lisää mausteet. Anna kiehahtaa.

Tarjoile keitto raejuuston, siementen tai pähkinöiden kera. Tai testaa löysäksi keitettyä kuuden minuutin munaa.


Keiton kanssa kuuluu tietenkin myös leipä, resepti tuohon kuvissa näkyvään naanleipään löytyy täältä.



perjantai 15. helmikuuta 2019

Ruokaisa kinkkupiirakka


Mulla lukee jääkaapin ovessa, että "12.2 - kalakeittopäivä". Sen piti olla hyvä syy tehdä kalakeittoa. Muistinko? En. Eilen kävin kaupassa ostamassa omenoita ja ihmettelin, miksi siellä oli kahvia ja keksejä tarjolla. Noin vain asiakkaille, aika kumma juttu. Paitsi, että sitten tulin ulos kaupasta ja myös vastapäisen liikkeen edessä oli kulho karkkeja - ja muistin ystävänpäivän. Pallottelin kyllä alkuviikosta ajatusta, että voisin jotain helppoa pienenpientä värkätä ystävänpäivän hengessä, mutta jotenkin koko ystävänpäivä jäi muiden ajatusten varjoon. Kuten jäi se kalakeittopäiväkin. Siis kaloista ja vaaleanpunaisista sydämistä viis; tässä tulee mainio kinkkupiirakan resepti. Olkoon tänään vaikka Taikinataikurin piirakkaperjantai.



Miedon pippurinen kinkkupiirakka:

Pohja:
n. 2,5 dl vehnäjauhoja
1 dl kauraleseitä
1 dl jogurttia
0,5 l öljyä
1 muna

Täyte:
1 punainen paprika
200 g palvikinkkua
1 prk (200 g) pippurituorejuustoa
1,25 dl maitoa
1 muna
n. 0,5 tl suolaa
Oliiviöljyä
n. 50 g juustoraastetta

Valmista ensin pohjataikina. Mittaa kulhoon jauhot sekä kauraleseet. Lisää joukkoon jogurtti, öljy  ja muna, kaikki kerralla, ja sekoita sitten tasaiseksi. Jos taikina tuntuu kovin löysältä, lisää vähän jauhoja. Nosta taikina jääkaappiin odottamaan.

Pese ja kuutioi paprika. Kuumenna pannulla loraus öljyä ja kuullota paprikoita reilu 5 minuuttia niin, että ne vähän pehmenevät. Lisää paiston aikana joukkoon ripaus suolaa, niin paprikoista haihtuu nestettä.

Kuutioi kinkkuleikkeet. Notkista tuorejuusto kulhossa ja sekoita joukkoon maito, muna, suola ja kuutioitu kinkku sekä paprikat.

Öljyä halkaisijaltaan n. 27 senttinen piirakkavuoka ja painele jääkaapissa levännyt taikina sen pohjalle ja reunoille. Kaada täyte vuokaan ja ripottele päälle juustoraastetta.

Paista piirakkaa 200 asteisen uunin keskitasolla n. 30 minuuttia, tai kunnes se on saanut väriä ja täyte on hyytynyt.

Anna piirakan jäähtyä ja asettua reilu 30 min ennen tarjoilua. Koristele halutessa persiljalla.



maanantai 11. helmikuuta 2019

Mehevät appelsiinikuppikakut


Ostin tässä viikko takaperin pussillisen veriappelsiineja ajatellen, että vaikken muuten sitrushedelmien suuri ystävä olekaan, pitää muutamat veriappelsiinit nyt sentään sesongin kunniaksi maistaa. Enkä ole varmaan ikinä törmännyt yhtä mehukkaisiin appelsiineihin! Mokomia ei saanut edes paloiteltua, kun lopputulos oli vain appelsiinimehussa uiva sotku. Siis jos jätät appelsiinit yleensä ostamatta, koska lohkojen kuori on sitkeä ja sisus kuiva, nyt on se hetki, kun appelsiineille kannattaa antaa tilaisuus. Ja jos raaskit, kannattaa pari yksilöä uhrata myös näihin kuppikakkuihin, jotka kruunaa kinuskinen kuorrute. Uhraus palkitaan.



Appelsiinikuppikakut:
10 kpl

1 dl sokeria
75 g margariinia
1 muna
1 appelsiinin raastettu kuori
1 appelsiinin mehu
2,5 dl vehnäjauhoja
0,5 tl leivinjauhetta
0,5 tl ruokasoodaa

Kuorrute:
1 dl vispikermaa
100 g maustamatonta tuorejuustoa
0,5 dl kinuskikastiketta

Lisäksi:
1 appelsiini
Sokeria
mantelirouhetta


Vatkaa huoneenlämpöinen margariini ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi. Lisää muna.

Pese appelsiini huolellisesti juuresharjan kanssa. Raasta sen kuori sekä purista mehu taikinan joukkoon. Sekoita tasaiseksi.

Yhdistä kuivat aineet keskenään ja lisää jauhoseos muutamassa erässä taikinaan.

Jaa taikina kymmeneen muffinivuokaan ja paista 175 asteisen uunin alatasolla n. 12 minuuttia.

Tee halutessa appelsiinin siivuista koristeita. Viipaloi yksi appelsiini kuorineen ja lado viipaleet kattilaan. Lisää loraus vettä ja muutama ruokalusikallinen sokeria. Kuumenna kiehuvaksi ja anna kiehua hiljalleen n. 10 minuuttia. Kuivaa viipaleet heti keittämisen jälkeen kevyesti talouspaperilla.

Valmista kuorrute vatkaamalla kerma vaahdoksi. Sekoita kinuskikastike tuorejuuston joukkoon ja yhdistä seos sitten kermavaahtoon. Siirrä pursotuspussiin.

Kuorruta kuppikakut jäähtyneinä ja viimeistele appelsiinisiivuilla sekä mantelirouheella.







sunnuntai 3. helmikuuta 2019

Kohotettu kauranäkkäri


Jostain syystä olen ajatellut, ettei kotona oikein onnistu muu kuin sellainen lättänä korppunäkkäri ja senkin kuivuminen kestää ainakin kaksi päivää. En yleensäkään ole ennen viime viikkoja erityisemmin perehtynyt leivän ja hiivataikinan anatomiaan, mutta koska nyt yksin asuessa on turha haaveilla kakkujen ja pullien leipomisesta, en saisi mokomia ikinä syötyä, olen kanavoinut leipomisinspiraatiotani leipään. Se on meinaan herkkua! Ja yhdestä tuorehiivakikkareesta kun riittää ainakin kahteen isoon leipätaikinaan, olen päätynyt suurkuluttamaan vehnäjauhoja. Pakastimen koon rajallisuuden ja epäilyttävän hileisten pakasteiden vuoksi olen joutunut turvautumaan myös muihin leivänsäilömiskeinoihin - eli tehnyt näkkäriä. Todistin samalla mokoman kumman ennakkoluuloni vääräksi - ainakin tämä näkkäri oli mahtavaa: kuohkeaa, pehmeää ja ennen kaikkea rapeaa, eikä sitä edes pitänyt kuivattaa kahta päivää.



Kaurainäkkäri:
2 pellillistä

5 dl vettä
25 g hiivaa
1 tl suolaa
1 tl sokeria
3 dl kauramannasuurimoita
2 dl kaurahiutaleita
4-5 dl vehnäjauhoja


Lämmitä vesi suurin piirtein kädenlämpöiseksi ja liuota joukkoon hiiva, suola ja sokeri. Lisää kauramannasuurimot sekä kaurahiutaleet. Siirry alustamaan taikinaa käsin ja vaivaa joukkoon vehnäjauhoja, kunnes taikina alkaa irrota kulhon reunoista, mutta on kuitenkin vielä pehmeää.

Jätä taikina kohoamaan 1-1,5 tunniksi.

Vaivaa kohonnut taikina jauhotetulla alustalla. Jaa se kahteen osaan ja painele kahdelle pellille. Tee halutessa pintaan kuvioita esim. haarukalla.

Paista näkkäriä 225 asteisen uunin keskitasolla n.15min, kunnes ne saavat väriä. Jos käytössäsi on kiertoilmauuni, kiertoilmasta saattaa olla hyötyä.

Paistossa näkkärilevyjen keskikohta jää vähän pehmeäksi. Kun molemmat näkkärit ovat kypsiä, niitä voi paistaa vielä ritilän päällä jälkilämmöllä n. 30 minuuttia, keskikohdan kuivahtamisen nopeuttamiseksi. Varo kuitenkin, ettei uuni tässä vaiheessa ole liian kuuma. Näkkärit voi myös jättää vain pöydälle ritilän päälle tai jos ritilöitä ei ole kahta, tue näkkärilevy siten, että ilma pääsee kiertämään sen alta. Näkkärit kuivuvat kauttaaltaan muutamassa tunnissa.

Säilytä näkkäreitä huoneilmassa tai paperipussiin pakattuna.