kokkailua koko 2016

Vuosi 2016 on ollut leivonnan ja kokkailun osalta varsin antoisa. Olen aina tykännyt laittaa ruokaa ja leipoa, mutta viime talvena sain jonkun erityisen lisäkipinän. Reseptihamsteriksi rupesin jo pari vuotta sitten (enkä tiedä mihin tässä vielä sen vuoksi joudun) ja ehkä moninaisten ohjeiden lukeminen antoi edellytykset omalle soveltamiselle (niin, että tulokset ovat onnistuneita), mikä taas lisäsi sitä intoa ruuanlaittoon. Olenkin tosiaan huomannut miten viime talvisesta reseptien testailusta päädyttiin siihen, että en ole kaiketi koko syksynä tehnyt mitään ainakaan täysin ohjeen mukaisesti.  Omien reseptien kehittely ja keväällä alkanut ruokablogi-innostus johtivatkin sitten kesällä tämän oman leivontablogin perustamiseen. Onnistuneet reseptikehittelyt ovat aina fiilistelyn arvoisia asioita, mutta parasta on se itse kehittelyvaihe, soveltaminen, suunnittelu ja ideointi, hyvä lopputulos vain kirsikka kakun päällä.

Ruokavuodestani voi tuon tietotaidon ja innostuksen kasvun lisäksi vetää muutamia muita yleistyksiä ja nostaa esille joitakin kattauksia:

Keväällä tein siis lähinnä reseptitestailuja, joista ehdoton muistiin painunut suosikki oli k-ruoka ohjeen mukaan tehty appelsiini-inkivääribroileri.

Kesäkuussa kokosin kahvipöydän kavereilleni ja päästin osaksi mielikuvituksen valloilleen sekä panosti ehkä ensikertaa todenteolla ulkonäköön koko kattauksen osalta ja tein elämäni ensimmäiset macaronit, jotka myös onnistuivat ainakin jollain tasolla. Melkeinpä heti perään sain järjestää veljeni rippijuhlien ruokapuolen; mansikkakakkua, pullaa, kahvikakkua ja pikkuleipälajitelma sekä mallaslimppua ja tomaattikeittoa, kalakeitosta huolehti äiti, pilkoin vain vihanneksia. Vaikka juhlien järjestäminen on jotain, mistä todella nautin (enemmän kuin ehkä lopulta juhlista itsestään), kehitin näiden kattauksien myötä hetkeksi jonkinmoisen leivontaähkyn: mm. juhannukseksi syntyi vain yksinkertaisesti pannacotat ja pari lajia salaattia.

raparperimacaroneja, aprikoosi-digestive ja kinuski-suolapähkinä Rocky Roadeja, mansikkamoussekakku, raparperi- ja omena muffinit sekä kinkku- ja tomaatti-mozzarellapitsaa

Rippijuhlien himoleivonnasta toivuttuani kesä ja pitkälti syksykin kuluivat oikeastaan marjojen ja muun sadon hyödyntämisen puitteissa. Viljelin itse punajuuria, retiisejä, taitepapuja ja lanttuja, joista viimeisimmät päätyivät jo maassa parempiin suihin. Kesän satokauden hitti oli ehkä raparperivispipuuro, joka saattaa olla aneemisen väristä, mutta maultaan yhtä kelpoa kuin punaherukkainen versio. Punajuurista oma lempparini oli lindströminkiusaus, eivätkä pihvitkään huonoja olleet. Taitepavut ja retiisit kuluivat lähinnä lisukkeina.

Mustikkapiirakkaa asianmukaisesti pullataikinaan ;)

Vaniljainen punaherukkapiirakka

Syksyllä koitti myös oma syntymäpäiväni, jonka juhlinnan tarjottavat kehittelin jonkintasoisella sadonkorjuu -teemalla pyrkien hyödyntämään oman maan juureksia sekä marjoja pakkasesta. Pöytään päätyikin koko pellin versio omenakakusta, vuohenjuusto-juurespiirakka, lohipiirakka, mustaherukka-mokkakakku sekä muutamien epäonnistuneiden macaronien jälkeen inkiväärillä maustettuja wilhelmiina-keksejä.

Kaiken leivonnan sekaan mahtui myös muutamia enemmän tai vähemmän pika-pika-arkiruokia.

Marraskuun lopulla aloitinkin jo joulufiilistelyn, leivoin pipareita ja luumujuustokakun. Joulukuu kului kaiken maailman lahjakaramellien parissa. Jouluaatoksi otin hoitaakseni kahvipöydän tarjottavat: piparipullia, joulutorttuja, glögijuustokakku sekä mausteinentaatelikakku ja totta kai niitä piparkakkuja. Iltapalalla oli mm. mallaslimppua ja yhteistuumin rypytettyjä karjalanpiirakoita. Rehellisistä jouluruuista tein itse ainoastaan rosollin.

Piparkakkutalo pitää olla! Ja ranskanpastillein koristeltu totta kai!

"Kaiken maailman lahjakaramellit" eli mm. viikuna ja taatelitäytteisiä suklaakonvehteja, joulusuklaalevyjä, fudgeja sekä toffifee- tyylisiä kinuski-hasselpähkinäsuklaapalloja

Koko vuoden lemppariresepteinä mieleen jäivät vuohenjuusto-juurespiirakka (jonka resepti sen ansiosta joku päivä päätyy vielä jakoon), omenakakku ja uuniperunat. Ehdottomasti eniten tuli puolestaan tehtyä pullaa, saaristolaislimppua, vispipuuroa ja erilaisia liivatekakkuja.

Vuosi 2017 kihelmöi jo sormenpäissä. Palan halusta päästä kuluttamaan pakastimensisältöä ja keräämään taas uutta satoa tilalle.

Kaikille hyvää leivontaonnea vuodelle 2017!