torstai 24. toukokuuta 2018

Raparperi-vaniljabritakakku


Raparperisesonki on täällä! En ole vielä omalta pihalta raaskinut varsia nyhtää leivontahommiin ja siksi kaivoinkin tähän väliin raparperireseptin viime talvelta. Kirpakka raparperi yhdessä vaniljaisen kerman ja rapean marengin kanssa toimii meinaa niin hyvin, että huhhuh!






Raparperi-vaniljabrita: 

Pohja:
130 g margariinia
1,5 dl sokeria
3 keltuaista
2,5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1,5 dl maitoa

3 valkuaista
1,5 dl sokeria

Raparperitäyte:
5 dl raparperia
0,5 dl vettä
2,5 dl hillosokeria

Vaniljatäyte:
1 ps vaniljakastikejauhetta
2,5 dl maitoa
2 dl vispikermaa
0,5 dl sokeria
0,5 dl vaniljasokeria


Valmista ensin raparperitäyte. Mittaa kattilaan kuoritut ja paloitellut raparperit sekä vesi. Kuumenna seos höyryäväksi ja lisää hillosokeri. Jatka kuumentamista ja keitä hilloa sitten n. 10 minuuttia. Siirrä hillo jäähtymään.

Aloita myös vaniljatäytteen valmistus sekoittamalla vaniljakastikejauhe maitoon. Siirrä kastike jääkaappiin kakkupohjan valmistuksen ajaksi.

Vatkaa huoneenlämpöinen rasva sekä sokeri keskenään vaaleaksi vaahdoksi. Erottele munista valkuaiset erilliseen kulhoon ja lisää keltuaiset sokerivaahtoon.

Sekoita vehnäjauhojen joukkoon leivinjauhe ja lisää jauhot muutamassa erässä taikinaan. Sekoita joukkoon lopuksi maito.

Levitä taikina leivinpaperilla vuoratulle korkeareunaiselle uunipellille mahdollisimman tasaisesti.

Vaahdota valkuaiset ja lisää joukkoon sitten hiljalleen sokeri ja jatka samalla vatkaamista. Vatkaa seosta, kunnes saat kiiltävää ja kestävää marenkivaahtoa.

Levitä vaahto taikinan päälle pellille ja paista pohjaa 175 asteisessa uunissa 15-20 minuuttia.

Nosta kakkupohja pelliltä pöydälle jäähtymään.

Vatkaa vispikerma vaahdoksi. Kääntele sekaan jääkaapissa seissyt vaniljatahna sekä sokerit.

Leikkaa jäähtynyt pohjalevy kahtia. Levitä toisen puolikkaan päälle ensin vaniljakerma ja sitten jäähtynyt raparperihilloke. Nosta toinen pohjan puolikas täytteen päälle.


Tarjoile britakakku mahdollisimman pian täyttämisen jälkeen, jotta marenki ei vety. Erityisiä koristeluja kakku ei vaadi, sillä kupruileva marenki on jo kaikessa rustiikkisuudessaan niin kaunis.



1 kommentti: