Ällistyn toisinaan
siitä, miten runsaasti ruokakaupoissa todella on tarjolla erilaisia
kasviproteiinivalmisteita. Kun ne lasketaan yhteen broilerin, jauhelihan ja
kalan kanssa, on tarjolla lopulta mahdottoman laaja arsenaali, josta valita.
Onkin aika kummallista, miksi usein, ainakin meillä, kuuluu valitusta siitä,
että arkena tulee syötyä aina niitä samoja ruokia. Broilerikastiketta.
Jauhelihakastiketta. Uunilohta. Ja taas broilerikastiketta, jauhelihaa ehkä
keitossa välillä ja niin edelleen. Uuden kokeileminen saattaa tuntua työläältä
sillä tutut ruoat valmistuvat rutiinilla ja uuden raaka-aineen kanssa ollaan
neuvottomia. Ehkä myös rutiineihin kangistumisella on osaa asiaan, sekä
epäluulolla kasvivalmisteita kohtaan. Minulta usein kysytään, että mistä otit
reseptin ja vastaan melkein yhtä usein, että päästäni. Koekeittiökokkaaminen ei
ole mitään rakettitiedettä saati aikaa vievää. Lähes kaikki
kasviproteiinivalmisteet ovat esimerkiksi sellaisenaan käyttövalmiita, eikä niitä siis tarvitse edes varsinaisesti kypsentää. Kun pitää mielessä, että mausteita
tarvitaan runsaasti, pötkii jo pitkälle. Minä en ole kasvissyöjä taikka aio
sellaiseksi lähiaikoina ainakaan ruveta, sillä lihassa on myös hyvät puolensa.
Elimistö esimerkiksi käyttää eläinproteiinia tehokkaammin kuin kasviproteiinia.
Lihan energiatiheys on myös kasvivalmisteita suurempi, mikä on runsaasti
urheilevalle ihmiselle ajoittain hyödyksi. Toisaalta runsas lihansyönti on osa
nyky-yhteiskunnan ylipaino-ongelmaa. Elintapa on muuttunut aikojen saatossa: on
siirrytty peltotöistä toimistoon, mutta ruokaa syödään entistä enemmän, lihaa
ja roskaruokaa eritoten. Sekasyöjä saa toki olla, mutta kasvisten ja
kasviproteiinien osuuden nostamisesta ei varmasti olisi haittaa monellekaan. Eikä ympäristölle. Ekologisuuden suhteen ei kuitenkaan saa olla liian hyväuskoinen. Esimerkiksi avokadojen kasvatukseen kuluu järkyttävä määrä vettä.
Minulle
kasvisruoka tuo vaihtelua iänikuisiin (joskin edelleen yhtä maistuviin) kanaan,
jauhelihaan ja loheen (jota
tosin syödään meillä aivan
liian harvoin), mutta uudet ja tavallaan vieraat raaka-aineet myös inspiroivat
kokkaamaan. Tällä kertaa inspiroiduin tofusta ja yhdistin sen pari päivää
sitten lisukkeeksi paistelemaani kasvispannuun.
Tofu-vihannespannu:
2 annosta
250 g maustamatonta
tofua
Loraus öljyä
iso sipuli
2 reilun kokoista
porkkanaa
Pienehkö parsakaali
puolikas kukkakaali
puolikas paprikaa
Puolikas
keskikokoinen kesäkurpitsa
2,5 dl vettä
Soijakastiketta
Suolaa
Mustapippuria
myllystä
Timjamia
Chilimaustetta
Kuutioi tofu ja
sekoita kuutioiden joukkoon kulhossa loraus soijakastiketta, reilu ripaus
suolaa, timjamia sekä chilimaustetta ja rouhaus mustapippuria. Jätä odottamaan.
Leikkaa sipuli
puolirenkaiksi. Paloittele porkkana, paprika ja kesäkurpitsa reiluiksi
paloiksi. Leikkaa parsakaalista ja kukkakaalista sopivan kokoisia nuppuja.
Kuumenna pannulla
loraus öljyä. Kuullota sipulit ja lisää sitten kasvikset pienin väliajoin
reseptin mukaisessa järjestyksessä.
Lisää lopuksi tofu
sekä vesi.
Anna veden kiehua
loppuun välillä sekoitellen ja mausta vihannekset samalla soijakastikkeella,
suolalla, mustapippurilla, timjamilla ja chilimausteella.
Tarjoile
sellaisenaan tai esimerkiksi maustetun ranskankerman kera.
Tofu on usein ihmisten mielestä mautonta ja liian pehmeää koostumukseltaan. Hyvän tofun salaisuus on marinoimisen jälkeen kuivalla ja kuumalla pannulla paahtaminen, jonka jälkeen lisätään öljyä ja näin saadaan niihin vielä kaunis rapea pinta. Tofun voi vaikka valmistaa ennen pannukasviksia ja heittää lopuksi sekaan :) kiva että olet innostunut kasvisruuasta!
VastaaPoistaNyt paljastui, miten spontaanisti kokkailen... heh. Astetta parempi taustatutkimus ei olisi toisinaan varmasti pahitteeksi ja taidan olla itse vähän liian kaikkiruokainen. Kiitos vinkeistä!
Poista