Maukas pesto-broilerpiirakka

Huomasin, ettei taikinataikuri ole jakanut yhtäkään suolaista reseptiä sitten viime huhtikuun. Vaikka tämäkin piirakka leivottiin ja syötiin jo syksyllä, ei suinkaan eilen taikka viime viikonloppuna. Oi olisinpa saanutkin pestoisen suolaista herkkua maanantaina huideltuani kellon ympäri menoissani. Broilerinjauheliha on tuntunut kylvävän epäluuloa mauttomuudellaan (ainakin äitini keskuudessa), mutta tämä piirakka on suvun kesken testattu syöjiltä kiitosta ansaitsevaksi, joten ei syytä huoleen. Ja hei, tässä on pestoa ja parmesaania!

Pesto-broileripiirakka:

Pohja:

1,5 dl perunamuusijauhetta

1,5 dl vehnäjauhoja

0,5 dl öljyä

0,5 dl vettä

1 muna

Täyte:

1 iso sipuli

1 iso porkkana raastettuna

loraus öljyä

400 g broilerin jauhelihaa

n.0,25 tl suolaa

ronskisti mustapippuria myllystä

200 g yrttimaustettua tuorejuustoa

2 munaa

1 dl maitoa

1 dl parmesaaniraastetta

0,5 dl vihreää pestoa

1 rkl sitruunanmehua

100 g kirsikkatomaatteja

Mittaa kulhoon perunamuusijauhe ja vehnäjauhot. Lisää öljy, vesi sekä muna ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Siirrä jääkaappiin odottamaan.

Hienonna sipuli ja raasta porkkana. Kuumenna pannulla loraus öljyä ja kuullota ensin sipulia ja porkkanaraastetta muutama minuutti. Lisää sitten broilerin jauheliha ja paista, kunnes se on kypsää. Mausta seos suolalla ja mustapippurilla.

Notkista tuorejuusto kulhossa ja lisää joukkoon munat, maito, parmesaaniraaste, pesto sekä sitruunanmehu välissä sekoittaen.

Pese ja halkaise kirsikkatomaatit.

Voitele halkaisijaltaan noin. 26 senttinen piirakkavuoka ja painele taikina sen pohjalle ja reunoille. Levitä sitten broileritäyte tasaisesti vuokaan ja kaada päälle tuorejuusto-maitoseos. Ripottele päälle lopuksi kirsikkatomaatit.

Paista piirakkaa 200 asteisen uunin keskitasolla n. 40 minuuttia.

Anna piirakan vetäytyä ennen tarjoilua.

Parhaat palat 2019

Aika laittaa jälleen yksi vuosi pakettiin, voisi kai sanoa jo perinteikkäästi yhdeksän parhaan muodossa. 2019 oli blogin osalta siinä määrin edellisistä poikkeava, että tavanomaisenaktiivisen talven ja kevään jälkeen taikinataikuri on ollut jotakuinkin koomassa. Tässä kohtaa se tarkoittaa sitä, että minä olen ollut kaikkea muuta kuin koomassa. En ole ehtinyt inspiroitumaan leipomisesta ja ruuanlaitosta ihan entiseen malliin eikä niiden syntyneidenkään kakkujen, pullien ja soosien reseptien puhtaaksikirjoittamiselle ja julkaisemiselle ole tuntunut löytyvän luonnollista rakoa. Ne ovat siis jäänet arkistojen kätköihin, toivottavasti odottamaan julkaistuksi tulemista unohtumisen sijaan. Mutta kuten sanottua, vuoteni on ollut monilta osin toiminnantäyteinen, hyvässä mielessä, ja yhden blogin taka-alalle jäännistä on turha ottaa stressiä.

Suhteellisen suppean ulosannin ansiosta yhdeksän parhaan valikoiminen oli tänä vuonna melko helppoa, kun valikoimaa oli edellisiä vuosia niukemmin. Olen siis huomioinut vain julkaistut kuvat sekä reseptit ja tässä vuoden suosikkini niiden keskuudesta, satunnaisessa järjestyksessä:

Best 9 kuvat:

Otos, jossa on lyömättömän pirteät värit ja ihanan puhdas päivänvalo.

En koe olevani leivos-ihmisiä ja muffinien koristelusta jäänyt kenties traumat niiden kaikkien muinoin pöydälle valuneiden kuorrutusten vuoksi. Nykyään sanoisin onnistuvani yleensä siinäkin osuudessa kohtalaisen kunniakkaasti. Tässä kuvassa katseen vangitsevatkin itse kuppikakut ja tuo juuri sopivasti kuvioitu pöytäliina.

Jotenkin elegantti ja osuvan valon ansiosta ihanan puhdas kuva.

Musta pöytäliina kuuluu edelleen suosikkeihini, se tuntuu tuovan kaikki värit esille aivan erityisellä tavalla, etenkin tuon appelsiininoranssin.

Tässäkin musta tausta on tehokas, mutta myös asettelu on kerrankin mielestäni jotenkin erityisen osuva.

Nuo värit!

Tässä parasta ovat kesäisen raikkaat värit ja lämmin valo. Kesäaikaan tuo nimenomainen pöytäliina on kyllä ehdoton lemppari!

Huomioni kiinnittävät nuo veitsenterävät reunat! Myös sommittelu ja tarkennus on mielestäni onnistunut.

Tämä on kaikin puolin kiehtovan tummanpuhuva.

Best 9 reseptit:

Palsternakka-porkkanapiirakka

Paahdettuna tai kuullotettuna palsternakasta avautuu aivan uusi ulottuvuus. Se tuo kasvispiirakan makuun mahtavaa syvyyttä siinä missä tavikset porkkana ja parsakaali ovat vähän latteita. Tämä piirakka on lisäksi upean värinen.

Naanleipä 2.0

Leivän suurena ystävänä tämä resepti on tietenkin listalla. Minulle hyvä leipä on sellainen, jota syö mieluiten sellaisenaan, ilman mitään päällisiä ja naanleipää voisi nimenomaan pistellä satsin poskeen suoraan pannulta. Vielä, kun leipä ottaa melkein mustaa väriä paistettaessa, saa maku ihanan paahteisen vivahteen.

Jauhelihapannukakku

Niin simppeli tapaus kuin tämä onkin, niin on syytä varoittaa: tätä ei pysty syömään vain yhtä pientä palaa!

Tomaatti-basilikapuustit

Siis tomaatti ja basilika – pitääkö tätä enempää selitellä? Paitsi oma, niin varmasti myös suvun suosikki, siinä määrin keräsivät nämä kierteet synttärikahveilla kiitosta.

Lempeänmausteinen bataattisosekeitto

Viimetalvena väsäilin sosekeittoja harva se päivä ja tämä oli ehdoton talvinen lemppari; mausteisuus tasapainottaa bataatin makeutta. Tämä soppa varmasti lämmittää pakkasten keskellä!

Herne-kanapasta

Bataattisosekeiton jotakuinkin täydellinen vastakohta: keveän kesäinen pastasetti, jossa herneet ja parmesaani pääsevät oikeuksiinsa. Ja parmesaanihan tekee muutenkin kaikesta kaksin verroin paremaa.

Appelsiinikakku suklaahipuilla

Vaikka onkin olevinaan kuivakakku, on tämä lajissaan varmasti mehevimmästä päästä. Samalla ihanan appelsiinisen raikas ja suklaisen täyteläinen.

Maapähkinäruudut

Mokkapala -tyyliä, mutta pähkinällä. Suklaisen äkkimakeuden sijaan maku on hienostuneempi.

Mehevä karviaistorttu

Tämä pääsi listalle täytteenä olevan karviaishillon ansiosta. Yli jäänyt hillo nimittäin kävi kuin kuumille kiville ja olisi varmasti tehnyt tehtävänsä tortussa kuin tortussa.

Ja ne yleisön suosikit eli instagramin best nine:

HYVÄÄ UUTTAVUOTTA 2020!